Työharjoittelu jossa olin viimeistä päivää tällä viikolla meni yllättävän hyvin. Jotain olen tehnyt oikein, koska pääsen samaan paikkaan myös opiskelijavaihdon jälkeen <3
Mutta joskus ihmiselle tulee elämässä hetkiä, jolloin on huolesta soikeana, eikä mitkään hyvät hetket vie kokonaan pois sitä oloa. Jos on olemassa vaara, ettei huomenna ole enää terveen papereita kädessään...
Se on aika hullunkurista, että ihminen osaa arvostaa omaa terveyttään vasta kun se on uhattuna. Miksi ihmeessä se menee niin päin? Eikö voisi vaalia ja arvostaa kaikkea sitä hyvää elämässään ilman, että sen
täytyy olla uhattuna tai sen pelkää menettävänsä.
Höpisen nyt omituisuuksia täällä blogissa, koska voi olla, että tähän tulee vähän taukoa. En osaa sitä nyt oikein kertoa tarkemmin, toivottavasti ymmärrätte.
Parhaassa tapauksessa jatkan kirjoitteluani täällä entistä ahkerammin, nyt kun lomakin alkoi <3 Toivotaan oikein kovati niin.
Tämä oli hauskinta, mitä tiesin pienenä! :D |
Huomenna onneksi luvassa tätä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! Jätä kommentti, kysymys tai vaikka vain terkkuja.
Vastailen mahdollisimman pian!
-Johanna-