31.1.2012

Jälki

Nyt kun Hollannista takaisin tänne Suomeen tulostani on aika tarkkaan viikko, voin sanoa että syksyn ja talven vietto ulkomailla jätti jälkensä minuun.

Huomaan viiden kuukauden levon tehneen tehtävänsä. Lisäksi kaikesta tutusta ja rakkaasta erossa oleminen kasvattaa, huomaan.

Vaikka en olekaan vastaanottanut monessa blogissa kiertänyttä haastetta "10 life's little joys", ajattelin kertoa  Just little things sivuston avulla, mitä reissuni sai arvostamaan ja mikä oli parasta matkassani...


















































Nauru, kesä ja aurinko, hyvin nukkuminen, aamukahvi sekä tärkeät ihmiset kenen kanssa jakaa tämä kaikki <3


Mikä teidän lempparinne on täältä?







30.1.2012

Yllätys!

Kotona odotti myös yksi tosi kiva ylläri, kun saavuin Hollannista viime viikolla. Mies oli vihjaillut, että jotain pientä valkoista saattaisi olla ilmestynyt kotiin sillä aikaa kun olin reissussa...






Ja yllätys oli kyllä onnistunut! Vastassa oli nimittäin iPad. Olen sellaisesta ehtinyt itsekin haaveilla, joten olin todella innoissani uudesta tulokkaasta.







Mistään turhakkeesta ei ole kyse ainakaan meidän taloudessa, varsinkaan kun itselläni oli talouden ainoa kannettava tietokone matkassani mukana.

Mies harvemmin käyttää esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmia, joten iPad on omiaan hänen tarpeisiinsa. Kirjoittaminen iPadilla ilman erillistä näppäimistöä kun ei ehkä ole ihan yhtä sujuvaa kuin läppärillä.





Ajattelin kuitenkin testata myös blogipostauksen tekoa iPadilla, saa nähdä miten vaikkapa kuvien lataus sillä onnistuu.

Ja lehtiä aion ainakin lukea heti kun Mies raaskii lainata uutta ystäväänsä :D

Onko siellä ketään muita iPadiin hurahtaneita..?



 

29.1.2012

Järven jäällä

Nukuttuamme ensin pitkään ja syötyämme kunnon aamiaisen, lähdimme Miehen kanssa viereisen järven jäälle kävelylle. Ihana pakkaspäivä ja paljon auringon paistetta!




















Aika moni hiihtäjäkin tuli vastaan. Itseänikin kiehtoisi hankkia omat sukset, mutta voi olla että harjoituksen puutteessa jäisi hiihtolenkit tekemättä ja sukset pölyyntyisivät varastossa... :)

Kävelylenkeistä täytyy kyllä tehdä tapa. Hollannissa tuli liikuttua päivittäin joko kävellen tai polkupyörällä ja kunnon happihyppely päivittäin teki tosi hyvää.

Täällä pimeässä ja kylmässä Suomessa tulee helpommin jäätyä sisälle ja liikuttua autolla joka paikkaan...

Löytyykö teiltä jo sukset näitten parin viimeisen oikein lumisen talven jäljiltä?



28.1.2012

Koti kullan kallis

En voi olla nyt intoilematta kotosalla olosta :)

Oli entistäkin mukavampaa saapua kotiin, kun Mies oli hommannut uusia viherkasveja ja uudet peitot ja  tyynyt. Just sellaset paksut, jollaiset on aina hotellihuoneessa <3

Tai ei nyt ihan aina. Brysselin hostellissa oli kuin olisi laverilla nukkunut ilman patjaa ja tyytyminen oli paperinohueen päiväpeittoon... :P

























Tehdään vielä tortilloja iltapalaksi ja sitten sukellan puhtaisiin lakanoihin. Matkaväsymystä vieläkin havaittavissa... *haukotus*

Hyvää viikonloppua kaikille!! Kyllä täältä vielä noustaan ja bloggailukin virkoaa ;)



Kuvat 1,3,4 ja 6 omia, loput Google Kuvahaku.






26.1.2012

Kotona

Eilen aamulla saavuin vihdoin kotiin, reissattuani sitä ennen 20 tuntia bussilla ja yön yli laivalla. Aika jyrän alle jäänyt olo on ollut ja eilinen menikin vetäessä henkeä ja fiilistellessä omaa ihanaa kotia <3 Jestas, miten valtava ikävä tänne onkaan ollut!






Asustellaan tämän järven rannalla. Kuva on otettu vuosi sitten syksyisenä iltana... 






Ei meillä sentään ole tällaista punaista tupaa ja perunamaata, mutta melkein... :D
Naapurustosta tämä suloinen torppa kuitenkin löytyy.






Aikas ihana ranta jollain naapurustossa, vai mitä..?






Tosi kiva olla taas tutuissa maisemissa <3





Oon taas kotona...ja tullut jäädäkseni! <3




22.1.2012

How lucky I am to have something that makes saying goodbye so hard

Hei, onko siellä vielä joku?? Pahoittelut täysin sunnittelemattomasta viikon blogihiljaisuudesta! Se vain tapahtui ihan itsestään, kun varasin viikko sitten matkalipun kotiin ja se karu totuus iski päin näköä.

Nyt on aika sanoa heihei Hollannille, pakata laukut ja hyvästellä joukko aivan maailman parhaita ystäviä eri puolilta maailmaa. Ei muuten ole ollenkaan mukavaa... :(







Viimeisen viikon olenkin halunnut pyhittää ystävilleni ja nauttia Hollannin kaikista mahtavista ominaisuuksista vielä kun voin. Blogata ehtii myöhemminkin...






Laukut on jo pakattu ja tänään vein postiin muutaman paketin, jotka suuntaavat Suomeen. Kummasti sitä ehtii haalia tavaraa puolessa vuodessa...

Ja maanantaina hyppäänkin jo bussiin ja aloitan roadtripin kohti Tukholmaa! Täytyyhän näin mahtava ajanjakso päättää tyylillä :D Tukholmassa nousen laivaan ja palaan rakkaaseen kotikaupunkiini, jossa Mies on satamassa vastassa <3 <3 <3






Kotiin Miehen luo on tietysti aivan uskomattoman hienoa palata, mutta on myös sydäntä raastavaa hyvästellä ihmisiä, joita ei välttämättä näe enää koskaan...

Olen myös ehtinyt saada täällä muutaman niin mahtavan ystävän, että mahaa kouraisee, kun heidät joudun hyvästelemään. Aivan varmasti näemme vielä, siitä ei ole kahta kysymystäkään, mutta sen verran tiivis porukka meistä on tullut, että ihan hyvin voisin pakata nämä ihanuudet matkalaukkuuni ja viedä kotiin mennessäni <3







Eikä vähiten tule ikävä itse Hollantia! Paikallisen kotikaupunkini mukulakivikatuja, vierivieressä tönöttäviä piparkakkutaloja, hullunhalpaa olutta, yöllisiä ranskalaisia, pyöräilyä ristiin rastiin, kaupunkia halkovia kanaaleja ... Ja hollanninkieltä <3!!!







Roadtrip halki Keski-Euroopan vie  vielä hetken aikaani bloggailulta, mutta lupaan palata taas aktiiviseen postaustahtiin jahka pääsen kotiin <3


Kuvat We<3it.



15.1.2012

Talvifestarit

Eikös festareista yleensä tule mieleen kesä, auringonpaiste, kukkaset hiuksissa ja ylihintainen siideri?
No ei tällä kertaa. Täällä Hollannin kotikaupungissani on nimittäin vietetty tänä viikonloppuna jokavuotuisia Eurosonic-festareita.






Näin festareista kerrotaan:


"Eurosonic, yksi kansainvälisesti merkittävimmistä live-alan tapahtumista, järjestetään jälleen Groningenissa, Hollannissa 11.-14.1.2012. Eurosonic kerää Euroopan laaja-alaisimpana showcase-festivaalina yhteen yli 2500 musiikkialan ammattilaista.Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös European Border Breakers Awards, jossa palkitaan vuosittain kymmenen kansainvälisesti menestynyttä eurooppalaista artistia.

Tapahtuman merkitys kansainvälisellä musiikkikentällä kasvaa vuosi vuodelta, ja tulokset näkyvät vuosittain suurena määränä festivaali- ja tapahtumakiinnityksiä ympäri Eurooppaa. Eurosonic toimii myös Euroopan yleisradioiden liiton EBU:n sekä kansainvälisten live-alan organisaatioiden kohtauspaikkana, joten sekä keskeinen media että promoottorit ja agentit ovat tapahtumassa vahvasti edustettuina." (Lainattu täältä)







Ja on kaupungissa kieltämättä ollut festivaalien tuntua. Entistäkin enemmän väkeä kaduilla, rokkareita ja hipstereitä, radiolähetysautoja ja televisioryhmiä ja tietysti niitä keikkoja.

Itse olin enemmän kuin tyytyväinen, kun sain uuden mahdollisuuden päästä belgialaisen Selah Suen keikalle, kun missasin loppuvuodesta tilaisuuden, enkä saanut lippua.











Ja onhan täällä päästy nauttimaan Suomalaisistakin bändeistä! Reckless Loven keikalle en kylläkään yrityksistä huolimatta saanut ketään lähtemään mukaani (wonder why?? :D )

Esiintyjälistalta löytyi myös itselleni tuntemattomia kotimaisia artisteja: French Films, Murmansk ja Mirel Wagner. Ensin mainitun musasta täytyy myöntää, että tykkäsin heti ensikuulemalta. Aina yhtä mukava löytää uusia musatuttavuuksia...









Toivotaan paljon uusia musatuttavuuksia tälle vuodelle!



13.1.2012

Perjantai 13. päivä

Ajattelin pelata varman päälle ja pitää huolen, ettei hyvä onneni vain pääse kääntymään edes tänään.
Niinpä olen viettänyt koko päivän sängyssä :D Näin riskit on minimoitu olemattomiksi ja mitään kovin järkytävää ei oikein millään voi sattua.







En ole aikaisemmin varmaan tullutkaan maininneeksi, että minulla on yksi aika ilmiömäinen kyky. Pystyn nimittäin nukkumaan aivan uskomattomia määriä, jos vain saan siihen tilaisuuden. 14 tuntia on meikäläiselle ihan vaan pala kakkua! Ja tätä ei edes tapahdu mitenkään kovin harvoin :D

Ja nyt täällä vaihdossa ollessa siihen on ollut mahdollisuus normaalia useammin, kun en ole käynyt töissä, eikä kouluakaan ole ollut ihan jokaisena arkipäivänä. Joten arvata saattaa, että olen käyttänyt tilaisuuden hyödykseni!






Talvisin unen tarpeeni vain kasvaa, kun valoa ei ole nimeksikään. Kesällä sitten onkin ihan eri vireystila, eikä nukkuakaan malta aamuisin kovin pitkään.

Meillä on myös onneksi Miehen kanssa molemmilla yhtäläinen heikkous pitkään nukkumiseen, joten meillä nautiskellaan aina silloin tällöin yhdessä myöhäisistä herätyksistä.

Mutta yksi asia, johon olen törmännyt usein ja jota olen alkanut pohtia enemmänkin viime aikoina, on se miten monet muut ihmiset suhtautuvat pitkään nukkumiseen. Sitä jostain kumman syystä kun pidetään aikamoisenkin huonona piirteenä ja paheksuttavana asiana.






Vai olenko aivan väärässä, jos väitän että usein paljon nukkuvaa ihmistä pidetään jotenkin laiskana ja saamattomana? Eihän se nyt ole mistään kotoisin, jos et ole aikuisena ihmisenä kukonlaulun aikaan ylhäällä ja siivonnut koko huushollin, tehnyt juoksulenkkiä ja leiponut sämpylöitä jo ennen kuin koko muu kaupunki herääkään.

Ja siitähän nyt kuuluu tottakai potea kamalan huonoa omaatuntoa jos koko päivä on mennyt hukkaan ihan vaan makoillessa tai saati jos olet ollut keskellä päivää unten mailla! Täytyyhän nyt vähintään olla oikein kunnolla kipeä, ennen kuin tunnustaa moista tehneensä.

Mutta mikä kumma tässä ajattelutavassa on, että lepäämistä ja unta pidetään sellaisena ylellisyytenä, ettei siitä saa nauttia, vaikka joskus olisi jopa aikaakin?? Kuitenkin hyvä uni ja lepo vaikuttaa ihan valtavasti ihmisen hyvinvointiin, jaksamiseen ja aikas tavalla mielialaankin.

Se kuitenkin on ihan tavallista ja kulunut virsi, kuinka väsyneitä me ollaan ja kuinka huonosti on taas nukuttu. Näin saa ja kuuluukin olla, sitten kuuluu siihen suureen massaan ja on yksi muista...







Niinpä olen päättänyt, että mieluummin kuuntelen omaa kehoani, joka selvästi kertoo jostain, kun unta kerran riittää ja paljon. Opettelen vaikka vähitellen olemaan miettimättä, mitä muut siitä ajattelevat, että nukun pitkin päivää ja nousen vasta sitten kun siltä tuntuu, en silloin kun on soveliasta.

Ja kuten olen maininnut, että niin paljon kun nautinkin nukkumisesta, olen ajoittain kärsinyt nukahtamisongelmasta. Olen ollut kuitenkin niin onnekas, että olen voinut venyttää unta sieltä toisesta päästä ja herätä vasta myöhemmin.

Kohta tämä ylellisyys kuitenkin loppuu ja on löydettävä konstit saada siitä unen päästä kiinni ajoissa, ettei univelka kerry liian suureksi. Kummasti kun väsymys tekee meistä aikuisistakin hermostuneita ja ärripurreja, eikä kukaan halua sellaisen kanssa olla.

Pidetään siis hyvää unta arvossaan ja nukutaan pitkään jos itsestä siltä tuntuu!


Kuvat We<3it.











Ps. Kuinka monella muuten teistä on tapana palkita itsensä päikkäreillä? Miksi sekin täytyy olla palkinto jostain?? Unta kuulaan, jos kroppa sitä kaipaa <3

11.1.2012

Fresh start...hello 2012!

Ennen kuin alan pakata tavaroitani ja tehdä lähtöä kohti Suomea, minun pitää hankkia yksi asia.

Olen nimittäin saanut päähäni, että haluan Hollantilaisen kalenterin. Siis sellaisen jonka kuvat, värit ja kieli muistuttavat minua täällä olostani :)

Aina kun avaan kalenterin, voin hetkeksi palata tänne...




Jollainhan se kalenteri yleensä täytetään ja vuoden 2012 kalenteriin haluaisin kirjoittaa seuraavaa:


Matkoja





 Sopivasti töitä







 Kesän kohdalle sanat rentoutuminen, hauskanpitäminen ja LOMA.









 Kalenterissa täytyy olla myös sopivasti merkattuna jumppatunteja.








 Haluan myös, että sivuilta löytyy runsaasti sanoja kahville, elokuviin, tyttöjen ilta,
pizzantekoa kavereitten kanssa...







Eiköhän se olis siinä! Suunnitelmat valmiina koko vuodelle. :)


Kuvat We<3it.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...