Helpotusta treenin jälkeen

Vielä en oo päivääkään tehnyt työtä, jossa olis viikonloput aina vapaita. Kaikkeen tottuu, mut joskus kieltämättä on tullu haaveiltua siitä, että perjantaina tietäis, että voi heittää pariks päiväksi vapaalle...

Tää viikonloppu ei tee poikkeusta, joten en oo kärsinyt vapaa-ajan ongelmista. Mut huomenna sunnuntaina oon luvannut itelleni, että salille on ehdittävä. Se taas tietää maanantaiksi kipeitä lihaksia.

Oon löytänyt hyvän keinon kipeytyneitten lihasten palautumiseen. Venyttelyä ei tiettykään sais jättää koskaan väliin (itsehän en koskaan syyllistä tähän, juuen), mut sen lisäks oon todennut magnesiumin nauttimisesta olevan ihan oikeasti hyötyä.

Erilaisia mangnesiumvalmisteita löytyy apteekin hyllystä (esim. Diasporal), mut vielä kätevämpi tapa on nauttia se janojuoman  muodossa.

Kannattaa kokeilla minkä tahansa rankemman treenin jälkeen!

Täytyykin muistaa käydä huomenna ruokakaupan kautta matkalla salille, jos ei sattuis ihan niin paljon kävellä rappusia alkuviikosta :D

Nu ska vi dansa!

Tanssiminen on mun henkireikä. Joskus sitä on tullut tehtyä enemmän, joskus vähemmän. Aikoinaan tanssikoulu oli toinen koti ja tunneilla tuli käytyä 5 kertaa viikossa. Nykyään tanssimaan ehtii harvemmin. Mut tänään ehdin ja voi vitsi, että teki hyvää! 

Prima ballerina

Tanssi on meikäläiselle myös siitä parasta liikuntaa, että se on vaan niin pirun kivaa, ettei koskaan tunnu, että sitä olis pakko tehdä. Aika moni muu urheilu kun on aina välillä melkosta pakkopullaa...

Ja nyt on pakko liittää tähän linkki, josta oon saanut ihan parhaat naurut viime aikoina (että ihminen voikin olla yksinkertainen :D). Eli ei haittaa vaikka sulla olis kaks vasenta jalkaa, eikä tanssi oo sun juttu. Tästä vaan mallia ja omaa versiota tekemään!

Avantoon!

Nyt on vuorossa vinkki ylitse muiden stressin karkotukseen! Eilen tarjottiin tilaisuutta käydä kokeilemassa avantouintia ja nyt taidan olla koukussa. Sen verran loistava fiilis oli itsensä voittamisen jälkeen! Aikamoisen psyykkauksen takana pulahdus nimittäin oli. Uimisesta ei tosiaan voi puhua, vaan enemmänkin kastautumisesta. Mutta hyvää teki mielelle ja kropalle!

Pakko oli tallentaa todistusaineistoa, eihän kukaan muuten uskois:

Pahoittelen erikoisia ääniä videolla! :D

Ensi-ilta

Leffoja on ihan parasta käydä katsomassa heti ensi-illassa! Ja tänään oli vuorossa elokuva, joka nyt vaan oli pakko käydä katsastamassa. Hollywoodin kaksi suurinta hottista samassa pätkässä, Angelina Jolie ja Johnny Depp. Tai jos multa kysytään, tossa elokuvassa ei ollut kuin yksi syy ostaa lippu... ;)





Ja mun mielestä kannatti käydä katsomassa. Eihän se mikään Oscarin arvoinen teos ollut (No, kahden Golden Globen ehdokkuuden arvoinen kuulemma), mut nauraa sai paikka paikoin ja suurena Italia-fanina leffan maisemat riittivät takaamaan ihan ok leffaelämyksen. Kannattaa ehkä kuitenkin mennä kattomaan tyttökavereitten kesken, eikä pakottaa poikaystävää mukaan... :D

Sounds like a my cup of tea

Lupailin aikaisemmin palata vinkkeihin, joita itse käytän, kun pinna kiristyy arjen pyörityksessä. Olen itse oikea stressiperse (anteeksi kielenkäyttö, mut on vaan niin osuva termi. Kiitos Tiia!). Jotta en päätyisi hermoromahduksen partaalle, olen valmis ottamaan kaikki mahdolliset keinot ja konstit käyttöön.

Nyt oliskin tarkoitus kokeilla ihan uutta keinoa hermojen hellintään/hallintaan. Kamomillateellä pitäis nimittäin olla antioksidanttien ansiosta vähentävä vaikutus kehon stressihormonien määrään. On kuulemma ihan tutkittu juttu (University of Pennsylvania), niin uskottavahan se on. Päivittäin teetä juomalla pitäis myös saada levottomuus kuriin. Kuulostaa siis oikealta tuotteelta mulle!

Ilokseni huomasin, että kyseistä teelaatua löytyy jopa omasta pienestä kyläkaupastamme. Ihan turhaan etsin isommista marketeista.

Ainut mikä vielä mietityttää, on teen maku. Aika oleellista, I know! Vielä kun en ole ehtinyt ottaa maistiaisia ja vaarana on, ettei tuote uppoa sen paremmin kuin vaikkapa vihreätee, joka ei ihan ole lemppareitani.

Nyt siis vettä kiehauttamaan ja testaamaan!

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

"Shaken, not stirred"

Lauantai, mikä ihana syy käpertyä sohvan nurkkaan ison popcorn-kulhon kanssa ja viettää leffailtaa. Parikymmentä astetta pakkasta ja pitkä työpäivä pitivät huolen, ettei minua nähty tänään Aurajoen rannalla. Pitäkää kulttuuripääkaupunki avajaisenne!

Leffavuokraamossa ei ollut mitään järkevää tarjolla, mutta onneksi vanha kunnon James pelastaa. Salainen agentti 007 Istanbulissa on itse asiassa paljon laadukkaampi vaihtoehto kuin yksikään jenkkihutturaina.

Kunnon jenkkipopparit kehiin!

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

Vaateurheilua

Pelkkien laskujen sijaan postilaatikossa odotti tänään mukava yllätys. Paketti, josta tiesin löytyvän uusia treenivaatteita. Äkkiä paketti auki ja sovittamaan!

Vaikka vaatekaappini on muuten ääriään myöten täynnä (siivous edessä viikonloppuna, pakko!), ei treenivaatevalikoimani ole kovinkaan kaksinen. Ainakaan jos minulta kysytään. Niinpä täysin perustellusti tilasin itselleni kolme uutta yläosaa.

Uudet treenivarusteet toimivat hyvänä motivointikeinona raahata väsähtänyt olemus liikunnan pariin. Ensimmäinen ostokseni alennusmyynneistäkin oli uusi treenikassi, jota olin himoinnut jo pitkään. Onnekseni löysin katselemani kassin reippaassa alennuksessa ja taas sain aimo annoksen lisää motivaatiota lähteä treenaamaan.

Älkääkä nyt ymmärtäkö väärin, jos aikaa olisi yllinkyllin, ei liikkeelle lähteminen olisi ongelma eikä mikään. Mutta valmistaudun henkisesti niitä iltoja varten, jolloin pitkän koulupäivän ja töitten jälkeen pitäisi vielä riittää virtaa suunnata kuntosalille. Silloin kaikki keinot motivaation löytymiseksi ovat sallittuja.

Takataskussani on muutama muukin konsti, joilla aion kohottaa vireystilaani taas kun arki vyöryy päälle lomailun jälkeen. Mutta niistä enemmän ensi viikolla, kun kahden työn ja opiskelun yhteensovittelu taas alkaa!

Uusi vuosi - Uudet hiukset!

En oikeen itsekkään viel ymmärrä, mitä eilen tuli tehtyä! Oltuani aina aikaisemmin blondi, vaaleahko, maantienvärinen, huomasin muuttuneeni totaalisen bruneteksi/punapääksi!!! Oij, oon niin innoissani. Fierce!

Oon jo pitkään kaivannut totaalista muutosta ja aina pitkät hiukset omistaneena, olen jo tovin kaivannut kiharoita! Nyt on molemmat hoidettu kuntoon.

Samaan syssyyn täydensin myös hiustuote valikoimaani, joka on jo entuudestaan ihan kunnioitettavan kokoinen. Lisää vaan! Tarkoituksena olis saada uudet hiukset näyttämään myös joltain talvesta ja latistavasta pipokaudesta huolimatta. Mukaan tarttui Aussien Fizz Remedy -tehohoito ja Elvitalin Volume Collagen Root Lift Spray.

Näillä saadaan talvitukka tuuheaksi!

Yks tuote jäi vielä uupumaan, kun sitä ei kyseisestä puodista löytynyt. Ostoslistalla on siis vielä Goldwellin Dualsenses Winter Care Hair&Body -shampoo.

Ja hei, ne kiharat! Oon aina ollut patalaiska tekemään mitään kampauksia tai ylipäätään mitään pitkille hiuksilleni. Ensin otin askeleen kohti muutosta hankkimalla suoristusraudan. Tai siis nykyäänhän ne on "muotoilurautoja" ja niillä pitäis pystyä tekemään ihania loivia "The Hills" -kiehkuroita. Bullshit sanon minä! Muutamat itkupotkuraivarit on jo takana, ihan mahdotonta touhua! Näin sen pitäis siis hoitua.

No onneks ihana kampaajani muisti minua syntymäpäivälahjalla (Jihuu! Eka lahja jo nyt <3) ja nyt pitäis kiharat syntyä tällaisen tumpelonkin hiuksiin. Tällä olis tarkoitus treenailla:

Lisäilen kuvia uusista hiusluomuksista jahka treenaaminen tuottaa tulosta!

Ravintola nro:1

Hyvä ruoka, juoma ja rakkaita ihmisiä. Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee? Tämä on tullut todistettua taas viime aikoina. Uudenvuoden aattona nautiskeltiin racletten ääressä ja viimeksi eilen lauantai ilta kului rattoisasti lemppariravintolassa.

Nyt on pakko ihan hiukan hehkuttaa. Turusta löytyy nimittäin osoitteesta Läntinen Rantakatu 9 oikea helmi. Ravintola Tintå avasi ovensa viime kesänä ja on siitä saakka ollut suosikkini. Viinibaarin ja ruokaravintolan yhdistelmä on erityisesti sisustukseltaan minun makuuni. Kesällä voi melkein kuvitella istuvansa jonkin etelä-eurooppalaisen bistron tai tavernan terassilla.

Kuva: Tintå

Ja se ruoka ja viinit! Opiskelijan kukkaroa kirpasee, mutta on se vaan sen arvoista... Kannattaa käydä vaikka testaamassa lounaskeiton ja leivän merkeissä (5€) tai maistelemassa pinchoja, pieniä leipäsiä eri täyttein (3kpl/9€).

Menipäs nyt mainostamiseks. Mut kun en voi kuin suositella, silläkin uhalla, et ens kerralla joutuu jonottamaan pöytää entistä pitempään. Ja ai niin, eilen sain tietää, että Tintålla on myös oma leipomo! Täytyy ehdottomasti kokeilla. Vai miltä kuulostaa Rucolapesto Ciapatta?

Tintån menu löytyy täältä.


Buon appetito!

Passikuvaprobleemi

Tänään oon jonottanut. Ja yks asioista, joista en tykkää en sitten yhtään, on jonottaminen. Niinpä päätin hoitaa kolme kärpästä yhdellä pläjäyksellä ja jonotin samana päivänä poliisilaitoksella, Kelassa ja verotoimistossa. Kätevää! Eikä mennyt kuin 45min+60min+30min. Edes hermot eivät menneet, jonotin vaan kylmän rauhallisesti. Melkoinen saavutus meikäläiseltä!

Yks jonotuksen syistä oli uuden passin hankinta. Ja sitä vartenhan tarvitaan passikuva. Se taas ei oo mitään mukavaa puuhaa, koska passikuvat ei onnistu koskaan. Vai voiko joku muka väittää joskus onnistuneensa passikuvassa?? Itsellä ainakin on kavalkadi kuvia, joissa yhdessä oon selvästi linnassa istuneen näköinen, toisessa on kolme leukaa ja muutaman kohdalla en oo voinut kuin ihmetellä, miten mut on päästetty poistumaan maasta. Tai ehkäpä juuri siksi.

No, tällainen tuli tällä kertaa:

Ette kai oikeasti luulleet, että näytän todellisen lopputuloksen?!

Vielä traagisempaa oli huomata ero viimekertaisen ja uuden kuvan välillä. Taidan tosiaan olla jo "ikääntyneempi", kuten minulta taannoin tiedusteltiin...

Passikuvan hankinta on muutenkin tarkkaa puuhaa, kuvaksi ei kelpaa mikä tahansa tekele ja annas olla jos menet hymyilemään kuvassa. Se on ankarasti meinaan kielletty. Myöskään poliisilaitoksella ei käynyt mikä tahansa maksuväline. Visa Electron ei kelpaa, eivätkä muutkaan elektroniset maksukortit ja jos käytössä on uudentyyppinen debit-kortti, pitää varautua maksamaan käteisellä rahalla. Voi elämä! Kannattaa tosiaan lukea ohjeet tarkkaan täältä, jos passin hankinta on ajankohtaista.

Kuvat täältä

Nerdalert!

I did it! Pari päivää kesti, mut kuoriutuhan musta oikee bloginörtti. Sain kommentoinnin toimimaan! Nyt oliskin siis parempi, et kommenttia alkais pukkaa oikein olan takaa.

Yks asia, minkä olen unohtanut tyystin avata, on blogin nimi. Social Media Junkie pälkähti päähäni, kun mietin mikä kuvastaisi parhaiten minua toimittajanraakileena ja samalla vapaa-aikaani ja intohimojani. No, pakko tunnustaa. Hei, olen Johanna ja olen sosiaalisen median liikakäyttäjä. Sen verran homma on karannut käsistä, että vihjailuja on jo tullut. Vähentääkin voisi kuulemma naamakirjassa, kaikenmaailman blogeissa ja Twittereissä roikkumista. 

Nääh, miksi vähentää, kun se vaan on niin loistava tapa seurata mitä maailmassa tapahtuu, vaihtaa mielipiteitä, keskustella, tavata samanhenkisiä ihmisiä ja ylipäätään keino verkostoitua. 

Tunnustautuuko joku muu social media junkieksi?

Nyt kun hommat vihdoinkin toimii blogissa, tervetuloa vielä kerran ajatusteni pariin!

Tervetuloa!

Problem is my middlename

Ei oo helppoo tää blogin aloittaminen ei. En oo vieläkään kyennyt selvittämään miks blogin etusivulla ei pysty jättämään kommenttia. Ja nyt on sentään konsultoitu jo koodareitten koodaria! Mut asia on työn alla edelleen...

Toistaiseksi kommentointi onnistuu, kun klikkaat kommentoitavan tekstin otsikkoa. Näin teksti aukeaa omalle sivulleen ja myös kommenttiboksi ilmestyy näkyviin tadaa!

Mut elämähän olis pirun tylsää jos kaikki aina sujuis täysin ongelmitta, vai mitä? ;)

So pour the champagne, pour the champagne goddamn!!!

Hyvää uutta vuotta ihmiset! Mikäs sen osuvampi ajankohta aloittaa oma blogi, kuin vuoden ensimmäinen päivä.

Edessäsi on toimittajaopintojaan suorittavan nuoren naisen yritys kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti kaikesta mahdollisesta.

Aiheitten kirjo tulee todennäköisesti olemaan laaja, niistä perus vaate- ja meikkihömpötyksistä ehkä jopa aavistuksen asiallisempaan kommentointiin mediasta, arjen ilmiöistä ja maailman epäkohdista. Katotaan vaan, niin siihen "päivän asun" kuvaamiseen tää kuitenkin menee... :D

Päätarkoitus on kuitenkin opetella kirjoittamaan ilman pahimpia kieliopivirheitä ja treenata valokuvausta. En omista toistaiseksi kuin perus pokkarikameran, eli lähtökohdat ei ole kummoisetkaan.

Mut tästä lähdetään! Jännä katsoa vuoden kuluttua, onko blogilla ainuttakaan lukijaa tai olenko saanut keskustelua aikaiseksi. Kommentteja sais laittaa tulemaan än-yy-tee-NYT!

Ja hei, saako blogissa käyttää hymiöitä vai teenkö jo siinä ensimmäisen kardinaalimunaukseni..?

EDIT: Jostain syystä kommentointi ei vielä onnistu, mut koitan hoitaa pikimmiten kuntoon! Jos jollakulla ehdotuksia mistä tällainen voi johtua, niin laittakaa vaikka sähköpostia!